Havahduin siihen etten ole taaskaan kirjoittanut pitkään aikaan. No, nyt yritän taas korvata vahinkoa josta tuskin on mitään haittaa kuitenkaan kun ei tätä kukaan lue ^^

No, anyway, onpas taas ollut omituista aikaa. Oli tuossa työssäoppiminen ja siellä todella mukava poika. Siis todella mukava. Nyt mietin että mitä järkeä mun on olla yhdessä kenenkään kanssa jos en toimi sen mukaisesti. Onko se vain se turvallisuudetunne mitä kaipaan elämääni? Kertokaa nyt!
Jotenkin välillä tuntuu siltä ettei halua luopua ja sitten toisaalta ei muuta haluais ku pitää omasta kullasta kiinni.

http://www.darklyrics.com/lyrics/soilwork/sworntoagreatdivide.html#2

Ja meillä on asiat nyt vähän epävarmoja koko lailla Miehen kanssa.. Saa nähdä mitä eteen tulee, en olisi valmis luopumaan. Jos Hänet menetän niin siinä menee sitten kaikki kerralla. Paras ystävä, asunto alta, kaikki turvallinen.. uus kämppä tarttis sit etsiä ja kaikkea, töitä pitäis saada ja pitäis kaikki tuet hakea uusiksi, ei jaksa. En sit tiedä mitä tekisin jos näin käy.

Se poika sieltä töistä, niin.. hän on sellainen helvetin hyvännäköinen ja mukava ja hauska ja iloinen ja huumorintajuinen ja hauskaa tanssiseuraa..
Enkä ole kertonut Miehelle tästä pojasta yhtään mitään, johtuen tietty siitä että sitten multa todella menis kaikki alta. Kaikesta huolimatta mä rakastan omaa miestäni enkä halua kuvitella ketään muuta mun rinnalle.

Noh, tämä oli tällainen puolksi humalainen/puoliksi väsynyt avautuminen kuuden aikaan aamulla. Kiitoksia jos jaksoit lukea, suuremmat kiitokset jos osaat kommentoida jotain rakentavaa,