Ylläri! Ette varmaan ikinä ole lukeneet kenenkään ihmissuhteista, rakkauselämästä puhumattakaan - no, tässä teille siis kerrankin sitä itseään!

Aloitan kertomalla hieman itsestäni.
Olen vasta keväällä täyttänyt 18, löytänyt elämäni miehen ja kokenut monenmoista muutakin. Mies, jota tästä eteenpäin kutsun nimellä "Mies", kosi minua kesäkuussa. Olen ikionnellinen!
Opiskelen, olen kesätöissä, pidän viikon lomaa (jonka aikana aion juoda kaikki rahani) ja menen takaisin kouluun. Jippii..

Se siitä, nyt päästään asiaan.

Olen yksinäinen. Mies on muualla, sentään toisten miesten keskellä eikä naisten, mutta yhtä kaikki toisaalla. Eikä suinkaan täällä minun kanssani, missä hänen pitäisi oikeasti olla. Olemme tästä asiasta aivan samaa mieltä, mutta koska tämä on pakollista niin se on pakko myös kestää. (lue: armeija)

Sain eilen aamulla kuulla ikäviä uutisia. Onneksi ongelma hoituu antibiooteilla.

Miehen kanssa suunnitelmissa on oma asunto ensi vuonna, lapsia sitten kun niitä tulee (ei ehkäisyä tällä hetkellä) ja eläimiäkin on jo. Jos joku on lukenut Hynysen kirjan "Rakkaudella Hynynen", niin muistanee sellaisen kohdan jossa puhuttiin Naisista. Naisilla on kuulemma pakottava tarve saada mäkättää, päteä, ruikuttaa, vittuilla.. totta joka sana! Mutta en sitä oikeastaan hakenut (kunhan tuli mieleen..) vaan sitä kohtaa, jossa puhuttiin siitä kuinka suhteen alkuaikoina, yhteen muutettaessa tulee hankituksi koira tai kissa (ja plaapatiplaapati..). Tämäkin pätee! :'D

Suunnittelin joskus tosissani perustavani blogin, mutta en ikinä saanut aikaiseksi. Tämä on paljon kätevämpää kuin käsin kirjoittaminen pieneen mustaan kirjaan, jota pitää piilotella a) Mieheltä b) vielä kotona asuessa Vanhemmilta c) pieneltä, ulkoisesti suloiselta tuholaiselta (kissalta) jotta tämä ei lopullisesti raatelisi sitä viimeistäkin jäljelläolevaa sivua.
Tulin siihen tulokseen että itse tuhoan ne viimeiset sanat pienestä mustasta kirjastani ja jatkan vastedes tänne kirjoittamista. En ymmärrä miksi olen ikinä vaivautunut kirjoittamaan käsin.

Kuinka moni on peitellyt/valehdellut/suurennellut/pienennellyt seksikumppaniensa lukumäärää oman Miehen/Naisen kysyessä?

Minä! Viimeksi Mieheni kysyessä totesin sen olevan hankala kysymys koska en muista kaikkien nimiä, saati sitten lukumäärää. Oikeasti. Heitin villin veikkauksen (10), jonka jo sillä hetkellä tiesin aivan vääräksi luvuksi, mutta en sitten viitsinyt pahoittaa Miehen mieltä kertomalla lukua parilla.. noh, ei hän sitä koskaan saa kuitenkaan tietää (en usko).

Lisää suuria kysymyksiä ensi kerralla.
Nyt nukkumaan, aamulla herätys. Ensi viikolla lomaa, jea!